Ceteris Paribus Talousasioita ja muut päihteitä

Velkaantumisen sietämätön keveys

20 minuutin ajomatkallani töihin kuulin radiosta neljän eri kulutusluottoja tarjoavan yrityksen mainokset. Iskulauseet kuten "hidastaako kassavaje vauhtiasi", "lainaa harkittuihin hankintoihin" ja "elä enemmän" ovat tulleet tutuksi. Ne ovat tulleet tutuksi myös monelle muulle, sillä suomalaiset kotitaloudet ovat ennätyksellisen velkaantuneita ja velkaantumisen vauhti on nopeampaa tällä hetkellä kuin koskaan.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on ollut jo pitkään huolissaan kotitalouksien velkaantumisesta.

Kulutusluotot muodostavat asuntovelan ohella suurimman osan kotitalouksien velasta. Kulutusluottoja otetaan lomamatkoihin, autoon, huonekaluihin tai muihin hankintoihin. Pahimmillaan näiden lainojen todelliset vuosikorot voivat nousta hyvinkin helposti yli 20 prosenttiin. Tämä on kestämättömällä tasolla kun laina-ajat ovat houkuttelevan pitkiä ja korkoja maksetaan kymmeniä vuosia. Asuntolainaakin on mahdollista saada Suomessa jo 37 vuodeksi: 35 vuoden laina-aika 2 vuoden lyhennysvapaan kanssa.

Samalla velkaneuvonnan jonot kasvavat eri paikkakunnilla ja velkaselvittelyyn joutuneiden ihmisten määrä on kasvanut selvästi Ylen teettämän kyselyn mukaan vuosina 2015-2017.

Korot ovat olleet euroalueella ennätyksellisen alhaalla ja negatiivisena jo useita vuosia, mikä tekee velkaantumisesta helppoa ja halpaa. Myös asuntovelalliset ovat hyödyntäneet alhaisten korkojen aikaa ahkerasti. Hallitus on varautunut velkaantumisen hillitsemiseen viimeaikaisilla korotuksilla asuntolainojen ns. "lainakattoihin", mikä vaatii muilta kuin ensiasunnon ostajilta tällä hetkellä vähintään 15 % omarahoitusosuuden hankittavan kohteen hinnasta ennen lainan saamista.

Taloyhtiölainat ovat myös yleistyneet ja kasvaneet kovaa tahtia. Taloyhtiölainalla on mahdollista saada hankittavan asunnon myyntihintaa alemmas jotta kohde saataisiin paremmin myytyä. Taloyhtiöt rakennuttavat rakennuksensa ja laittavat asukkaat maksamaan rakennuskulut taloyhtiölainalla pois. Nykyään hankittavan asunnon hinnasta jopa 80 % voisi olla taloyhtölainaa. 

Mikäli yksi asukas ei pysty maksamaan korkeaa vastikettaan, taloyhtiön muut osakkaat joutuvat maksamaan toisen osakkaan lainaa pois. Pahimmillaan kasvaneet laiminlyönnit voivat luokitella kansainvälisten luottoluokittajien toimesta taloyhtiölainat riskipitoisiksi yrityslainoiksi, mikä voisi kasvattaa taloyhtölainan kuluja ja korkoja kohtuuttomasti. 

Jo vuonna 2015, Suomen kotitalouksien velkaantuminen oli reippaasti yli euroalueen keskiarvon. Edellä olivat ainoastaan Iso-Britannia, Irlanti, Ruotsi, Kypros, Alankomaat sekä Tanska. Pohjoismaisiin verrokkeihin nähtynä kuitenkin olemme samaa luokkaa Ruotsin ja Tanskan kanssa. Mutta tähän hyvään oloon ei saa tuudittua.

Myös osakemarkkinoiden kasvua ruokitaan velkarahalla, kun sijoittajat "vivuttavat" arvopaperiostojaan lainaamalla rahaa sijoittamiseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sijoittajien käteiskassat ovat väheneet vuosi vuodelta finanssikriisin jälkeen. Samalla sijoitussalkkuja rahoitetaan lainarahalla riskistenkin arvopapereiden kuten kryptovaluuttojen ja kannabisyhtiöiden hankintaan. Yhdysvalloissa korkojen nousu on jo alkanut.

Korot ovat nyt alhaalla, mutta todellisuuteen on reagoitava ajoissa: Korot eivät tule olemaan alhaalla ikuisesti ja ne tulevat nousemaan. Toki korkojen nousun odotetaan nousevan niin pienellä kulmakertoimella, että vaikutukset osuisivat kotitalouksiin vasta kymmenienkin vuosien päästä. Siksi pitkälle velkaantuneiden ihmisten erityisesti olisi arvioitava oma taloudellinen kestävyytensä stressitestillä, jotta tilanteeseen oltaisiin valmiita.

Sama pätee kansantalouden kehitykselle. Ekonomistit ovat ennustaneet korkojen nousun vähentävän yritysten investointihalukkuutta, mutta yksityisen kulutukset ennustetaan edelleen pitävän taloutta pystyssä. Yksityinen kulutus ei kuitenkaan riitä, mikäli suurin osa käyttöpääomasta menee lainojen lyhennyksiin, pitkäaikaiseen säästämiseen ja korkojen maksuun.

Samalla kuitenkin kotitalouksien säästämisaste kasvaa, mikä on hyvä merkki. Alhaisten korkojen ruokkiman kulutusjuhlan keskellä säästämisaste on kääntynyt tänä vuonna positiiviseksi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2016. Kotitaloudet selkeästi varautuvat huonompiin aikoihin eikä silmiä tulevalta ole täysin ummistettu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat