Ceteris Paribus Talousasioita ja muut päihteitä

Tasa-arvo korkeakoulujen opiskelijavalintoihin

Ylioppilastodistuksen painotusta korkeakouluihin hakiessa painotetaan Suomessa, mikä on herättänyt vilkasta keskustelua niin nuorien, akateemikkojen kuin vanhempienkin keskuudessa. Kiivasta keskustelua ollaan käyty pääsykokeiden ja ylioppilastodistuksen merkityksistä korkeakouluopintoihin. Molemmissa on puolensa.

Ensinnäkin, pääsykoevalinta antaa mahdollisuudet teoriassa kaikille. Tulitpa minkälaisella taustalla tahansa, ammattikoulusta taikka lukiosta, pääsykokeella on mahdollista päästä opiskelemaan korkeakouluun. Jos ala kiinnostaa ja osoitat motivointisi lukemalla hyvin ja pärjäämällä pääsykokeissa. Mutta tämä on myös samalla pääsykokeiden ongelma.

Osoitetaanko motivaatio, halukkuus ja osaaminen sillä esimerkiksi kauppakorkeaan, että lukee 4 kirjaa aiheesta jota on menossa vasta opiskelemaan? Ehkä. Mutta onko 40 kohdan monivalintakoe oikeanlainen mittari sille, ketä ala kiinnostaa ja ketkä voisivat opinnoissaan menestyä? Miksi täytyy tietää etukäteen jo asioista, joita on lähdössä vasta opiskelemaan?

Pääsykoevalinnassa paradoksaalisesti voi korostua myös oma tausta. Mikäli olet kaupallisen taustan perheestä ja olet päässyt vanhempien tilintarkastustoimistoon töihin jo lukioaikana, olet todennäköisesti muita vahvimmilla pääsykokeessa, vaikkakin kiinnostuksesi ja motivaatiosi alaan olisikin tasan nolla (harvemmin näin kuitenkin taitaa olla omien havaintojeni mukaan). Tämä ei mielestäni tietenkään päde kaikkiin aloihin, lääkäriperheestä tulevilla nuorilla ei välttämättä ole etua lääketieteellisen pääsykokeissa, jotka vaativat jo urakalla ennakkoon sellaista määrää aiheeseen perehtymistä mikä ei välttämättä lukion ja teini-iän rientojen ohessa ole edes mahdollista.

Mielestäni ei ole yllättävää että valmennuskursseja järjestävät tahot ovat pääsykokeiden poistamista vastaan. Valmennuskurssit tekevät liiketoimintaa sillä, että valmentavat nuoria pääsykokeisiin rahaa vastaan. Tässä selkeästi korostuu myös parempiosaisien suosiminen korkeakouluvalinnoissa. Ne keillä on rahaa maksaa valmennuksesta, todennäköisemmin pääsevät pääsykokeesta läpi.

Pelkällä ylioppilastodistuksella hakemisella on myös puolensa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen SAT-kokeet periaatteessa päättävät täysin mahdollisuutesi päästä korkeakouluopintoihin. 18-19-vuotiaan nuoren on tajuttava, että tämä yksittäinen tasotesti tulee vaikuttamaan jatko-opintoihisi ja urakehitykseen. Siinä on paljon vastuuta, mikä on nuorelle kova paikka. Haluammeko toisaalta laittaa suomalaiset nuoret tämän paineen alle? Pääsykoe antaisi toisen tilaisuuden elämän mennessä huonosti ylioppilaskirjoitusten aikana. Korkeakouluun pääsyn esto tuntuisi äkkiseltään kovalta rangaistukselta.

Lisäksi myös tuntuu erikoiselta, että pitkän fysiikan arvosanasi voi vaikuttaa ratkaisevasti pääsystäsi oikeustieteelliseen. Lukio on kuuluisa siitä, että se tarjoaa yleissivistyksen useasta eri aiheesta. Parhaat arvosanat kaikesta yleissivistyksestä eivät välttämättä ole se paras mittari myöskään, sillä harvempaa nuorta kiinnostavat kaikki aineet koulussa. Opinnot suoritetaan arvosanat silmissä eikä siksi että olisi aito kiinnostus ja halu oppia.

Toisaalta ylioppilastodistuksen painottaminen antaisi enemmän painetta ja uskottavuutta koko lukiojärjestelmää ja ylioppilaskirjoituksia kohtaan, hieman sitä mitä ne ennen vanhaan olivat: Pääsykoe Helsingin yliopistoon.

Mitä jos tällainen järjestelmä toimisikin? Ylioppilaskirjoitukset toimisivat pääsykokeena kaikkiin korkeakouluihin, kaikille aloille, kaikkiin tiedekuntiin. Esimerkiksi Keski-Euroopassa toimintatapa on tämä. Ylioppilaskirjoitukset suoritetaan, jonka jälkeen on pääsy korkeakouluopintoihin. Korkeakoulussa erotellaan jyvät akanoista: Jos kiinnostus tai osaaminen eivät riitä ensimmäisen vuoden jälkeen, opinto-oikeus kyseiseen ohjelmaan raukeaa. Tämä ala ei ollut sinulle, mutta saat hakea toiseen korkeakouluun uudestaan paremmalla menestyksellä. Tällöin riittää, että ylioppilastutkinto on suoritettu muutamalla vaatimuksella ja oikea osaaminen ja motivaatio aiheesta osoitetaan vasta opinnoissa itsessään. Mielestäni tämä on toimivampi ratkaisu kuin pääsykoe.

Toki edellä mainitussa järjestelyssä on huomioitava yliopistojen kapasiteetit, sillä tällainen järjestelmä voi johtaa tilanteeseen jossa opiskelijoita otetaan sisään enemmän, mikä totta kai olisi loistava juttu suomalaisen koulutuksen tason ja tarjonnan kannalta. Tällöin seuraava edistysaskel voisi olla esimerkiksi verkko-opetuksen lisääminen opiskelijakapasiteetin ja opintojen joustamisen lisäämiseksi.

Koulutuksesta on tärkeää puhua. On tärkeää jatkuvasti kehittää sitä, mihin suuntaan korkeakoulutusta maassamme olisi hyvä viedä ja mitkä ovat ne tekijät jotka ratkaisevat koulutusjärjestelmään liittyvät ongelmakohdat. Olipa mittarina sitten pääsykoe taikka ylioppilastodistus, tasavertaiset koulutusmahdollisuudet on suotava kaikille hyvinvointivaltiossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Johannes Vahala

Hyviä ajatuksia opiskelijavalinnoista, erityisesti ensimmäisen yliopistovuoden käyttämisestä tavallaan valintamenetelmänä. Yleissivistyksen ja monipuolisen osaamisen kartuttaminen "väärien valintojen" kautta on kiva ajatus verrattuna nykyiseen maisteritehdasmalliin - toki myös haasteellinen muutenkin resurssien kanssa taisteleville korkeakouluille.

Jarkko Kovalainen

Ne neljä kirjaa, jotka mainitsit tekstissä, voivat antaa osviittaa koulutuksesta, johon on hakemassa ja niiden pohjalta hakijan voi olla helpompi löytää itselleen mieleinen koulutus. Jos opiskelijat valitaan ainoastaan ylioppilastodistuksen pohjalta, voi seurauksena olla nousu opintojen keskeyttämiseen, kun koulutuksesta ei ollut kunnon mielikuvaa ennen kouluun menoa. Lisäksi etukäteen asioista tietäminen taas helpottaa tulevissa opinnoissa, kun pohjalla on jo valmiiksi hieman tietoa minkä päälle pystyy alkamaan rakentamaan lisää osaamista eikä varsinaisessa koulutuksessa enää tarvitse paneutua näihin asioihin.
Pääsykoekursseja tarjoavien yritysten tarjontaan kuuluu myös usein ylioppilaskokeisiin valmistavia kursseja, joiden suosion uskon lisääntyvän ja joista tulee ehkäpä uusi “normi” pääsykoekurssien tilalle, kun ylioppilastodistuksen arvosanoja aletaan painottaa opiskelijavalinnassa. Tässä taas tulee vastaan se, että ne joilla on laittaa rahaa ylioppilaskokeisiin valmistaviin kursseihin, saavuttavat niissä parempia arvosanoja ja pääsevät helpommin sisälle korkeakouluihin.
Valintakokeet mittaavat myös hakijoiden motivaatiota kyseistä koulusta kohtaan, ne jotka todella haluavat opiskelupaikan, ovat valmiit myös sen eteen tekemään töitä. Esimerkiksi lääketieteellisen pääsykokeessa edellytetään lukion biologian, kemian ja fysiikan osaaminen. Jos on lukiossa panostanut näihin aineisiin, ei pääsykokeeseen valmistautuminen ole niin raskasta, mutta jos opiskelijat valittaisiin ylioppilasarvosanojen pohjalta, vaatisi sisäänpääsy melkein pelkästään L:n rivin. Tämä taas johtaa siihen, että koulutukseen hakee mahdollisesti myös niitä, joilla ei ole kunnon kuvaa koulutuksesta ja jättävät sen kesken vieden näin opiskelupaikan niiltä, jotka sinne olisivat todella halunneet. Entä ne joilla ei arvosanat riitä? No, mahdollisuutena on uusia ylioppilaskokeita ja myös tässä näen hieman problematiikkaa. Uusijoilla on vahvempi kokemus ennestään, mikä lisää heidän asemiaan menestyä ylioppilaskokeissa ja uusijoiden määrän kasvaessa ensikertalaisten on yhä vaikeampi saavuttaa L:n arvosanoja ja itseäni olisi tuskastuttanut ajatus ensikertaa koetta tehdessä siitä, että joutuu kuitenkin uusimaan kokeet saadakseen parhaimmat arvosanat.
Lisäksi ylioppilaskokeetkin muuttuvat. Nykyään kaikki tehdään koneella ja he, jotka eivät ole ennen koneella koetta tehnyt, ovat muihin nähden heikommassa asemassa. Vaikka vaadittavat asiat osaisi, ei ole mitään tietoa miten saan esimerkiksi fysiikan kokeessa tilannekuvan piirrettyä, lisäksi se tuntuu erittäin vastenmieliseltä ja kömpelöltä lähteä Paint:illa piirtämään monimutkaisia kuvia, jotka on tottunut käsin nopeasti piirtämään.

Toimituksen poiminnat