Ceteris Paribus Talousasioita ja muut päihteitä

Tekoäly tulee - onko maailma valmis

Työ ja -elinkeinoministeriö julkaisi tänään tutkimuksen, jonka mukaan noin 15 prosenttia tuntemistamme työpaikoista voi kadota robotisaation, teknologian kehittymisen ja tekoälyn vuoksi. Sen lisäksi Suomea kohtaa piakkoin uudelleenkouluttautumisen aalto nykyisten työtehtävien mullistumisen vuoksi.

Onko yhteiskunta valmis robotisaation aiheuttamalle massatyöttömyydelle? Onko varaa järjestää ihmisille tarpeeksi kattavat mahdollisuudet koulutukseen joilla saataisiin ihmiset töihin uudistuneisiin työtehtäviin?

Miksi tekoälylle ja automatisaatiolle on tarvetta? Jotta tuotannosta saadaan tuotantotehokkaampaa ja halvempaa, jotta toiminnoista saadaan luotettavampaa, jotta operaatioista saadaan nopeampaa jne. Syitä on monia, mutta se tulee tapahtumaan ja teknologisille innovaatoille, jotka helpottavat elämää, tulee olemaan nyt ja aina tarve. Aikanaan kun sähkö keksittiin, kukaan ei oikein tiennyt mitä kaikkea sillä voisi tehdä. Muutama sata vuotta myöhemmin elämä ilman sähköä olisi haastavaa kenelle tahansa ja sähkö on ollut suurena edistysaskeleena ihmiskunnan kehitykselle.

Kokisin että tekoälyn kehittyminen tulee iskemään lähviuosina kovimmin kolmeen alaan: Finanssialaan, logistiikkaan ja kaupan alaan jotka kaikki työllistävät yhteensä Suomessa yli miljoona ihmistä.

Fintech ja teknologia tulevat kovaa vauhtia finanssialalle. Nordea on uudistanut tunnistautumisen tapojaan elektronisiksi ja pankkikonttorissa asiointi paikan päällä vähenee, kun asiat voidaan hoitaa nopeammin, laadukkaammin ja kustannustehokkaammin digin kautta. Tekoäly ei tee inhimillisiä virheitä myöskään varainhoidossa.

Laivaliikenteen, junaliikenteen, kuorma-autojen, linja-autojen ja jopa lentokoneiden automatisointi on nyt kuuma puheenaihe ja teknologia näiden mahdollistamiseen on jo hyvin pitkällä. Tekoälyllä toimiva liikenne voi arvioida ympäristöä tehokkaammin ja ennalta ehkäistä onnettomuuksia ihmistä paremmin.

Amazon on keksinyt tekoälyä hyödyntävän kaupan joka ei tarvitse lainkaan henkilökuntaa.

Toimivia siakaspalvelurobotteja on jo olemassa ja ne ovat niin hyviä, etteivät edes asiantuntijat voi tunnistaa onko kyseessä kone vai oikea ihminen.

Muutama esimerkki siitä, miksi tekoäly voi tehdä ihmisen tarpeettomaksi tuntemillamme aloilla. Tällöin on syytä miettiä sitä, mitä miljoonat ihmiset tekevät sitten kun nämä työpaikat yksinkertaisesti katoavat. Riittävätkö hyvinvointiyhteiskunnan resurssit työttömyystukineen pelastamaan tilanteen ja työllistämään nämä ihmiset? Epäilen. Silloin esille nousee koulutus, joka onneksi on Suomessa huippuluokkaa ja tähän tulisi panostaa. Sinäkin olet varmasti työpaikallasi istunut koulutuksissa ja seminaareissa, jossa sinulle on opetettu uusia toimintapoja ja IT-järjestelmiä ja toimimaan yhteistyössä tekoälyn kanssa.

Kuvitellaan ääritilanne jossa kone rakentaa koneita ja huoltaa itse itsensä ja ihmisen kontribuutio linjalla on tarpeeton. Kuka omistaa koneet? Tuleeko tekoälystä ainoastaan rikkaiden huvitus vai onko mahdollista keksiä järkevä tulonsiirto? Esimerkiksi koneilta ja osakkeenomistajilta työttömille? Mielestäni tämä kysymys tulee olemaan kaikista keskeisin tekoälyn vaikutuksia pohtiessa ja se on mediakeskustelussa esillä liian vähän. Robottiautot voivat näkyä Kalifornian kaduilla jo nyt, mutta eivät Keski-Afrikassa vielä vuosikymmeniin jos koskaan.

Kaikki edellä mainitut ongelmat tulevat olemana todellisia ennemmin tai myöjemmin. Mikäli massatyöttömyyteen ja tekoälyn tuloon halutaan reagoida, aika on nyt. Tosiasiat on tiedostettava ja tilanteeseen on varauduttava ja ihmisten, valtion ja yhteiskunnan on varauduttava ajattelemaan asiansa ja toimintapansa uudelleen hyvinvointinsa varmistamiseksi. Terminatorista tuttua koneiden valtaannousua ja maailmanloppua tuskin tulee, mutta tilanne on silti otettava yhtä vakavasti.

Koulutusresurssien turvaamiseen panostaminen olisi hyvä alku. Siitä kiitokset Helsingin Yliopiston järjestämälle ilmaiselle Tekoäly-kurssilla, jonka tekemistä voin suositella kaikille. Suunta on oikea!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Jos kerran robotit valmistavat kaiken sen mitä ihmiset tarvitsevat, niin miksi ihmeessä ihmisten pitäisi tehdä työtä?

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Ja miksi pitää haalia sitä jengiä tänne "työvoimapulaa" paikkaamaan? Jatkossa vanhuksia hoitaa tuo tekoäly. Voimme kaikki rauhassa kuolla pois..

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Robotteja rakentaneena ei tekoäly tule viemään töitä mekaniikka ja automaatioasentajilta ihan hetkeen, vaikka esim. Jokainen tuotantorobotti näyttää päällepäin samanlaiselta mutta hyvin harvoin ne on identtisiä mitä ne sisältää ja vielä harvemmin rakennettu niin kuin ne on alunperin suuniteltu jotta on saatu toimiva kone, joka vaatii luovaa ratkaisukykyä ja kokemusta.

Tekoäly tulee viemään monen päättäjän työn kyllä, keskijohto varmasti katoaa monesta firmasta ja osa ylintä johtoa.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Kaikki viranomaiset ja esim. lääkäritkin voivat tulevaisuudessa tekoälyyn vedoten pestä kätensä virheistään. Tilanne varmaankin alkaa muistuttamaan suuremmassa määrin sitä kun tietokoneet olivat uutta kansalaisille. Naputteluvirheen pystyi vierittämään tietokoneen syyksi, kun viallinen näppäimistö ei kirjoittanut merkkejä kuten kirjoitaja halusi.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Erittäin suurella todennäköisyydellä nyt kohkattu tekoälyn tuleminen luo uusia palveluita ja työpaikkoja kuten ihmiskunnan historiassa on jo tuhansia vuosia tapahtunut uuden teknologisen kehityksen myötä.

Itse panostaisin tekoälyssä sairauksien parantamiseen ja uusien lääkkeiden keksimiseen enkä olisi yhtään pahoillani siitä, että tekoäly tekisi diagnoosit ja ilmoittaisi tehokkaan hoidon ihmisen sijaan.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Ne on eri tahot kun kehittää automaatiota ja eri tahot, kun jauhaa puhtainta paskaa.

https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/sip...

" SIPPILÄN SITRA SOI(TTAA KANSALLISTA) KONKURSSIA….

Pyhäkoulun tiedoilla perustetaan FIRMA ”tekemään tekoälyllä tiedettä”, ja ”siihen” saadaan miljoonarahotus SITRALTA: ABSOLUUTTISEN TURHAAN PASKANJAUHAMISEEN!!!

https://www.sitra.fi/artikkelit/tekeeko-robotti-pa...

https://www.sitra.fi/arkisto/?_article_types=4966

Podcast Sitra

Tekeekö robotti parempaa tiedettä kuin ihminen?

“Singularity Universityssä ainoa kotitehtäväni kesän aikana oli kehittää ratkaisu, jolla voisin vaikuttaa myönteisesti miljardin ihmisen elämään”, kertoo maailman kiinnostavimpien tekoäly-yritysten joukkoon valitun Iris AI:n Maria Ritola yrityksensä alusta.

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Asiantuntija, Viestintä, Sitra

Play

Jos ihminen lukee noin kirjan viikossa, hän ehtii silti kahlata elämänsä aikana vain 0,1 prosenttia hyvän kirjaston tarjonnasta.

Joka päivä maailmassa julkaistaan yli 3000 tutkimuspaperia, joten on selvää, että yksittäisen ihmisen mahdollisuudet omaksua ennestään olemassa olevaa ja nopeasti lisääntyvää tieteellistä tietoa ovat vähintäänkin rajalliset.

Tekoäly taas pystyy lukemaan rajattoman määrän tekstiä ja viime vuosina otettujen kehitysaskeleiden myötä myös ymmärtämään lukemaansa ja asioiden merkityssuhteita aivan eri malliin kuin aiemmin.

Tämä taas avaa huikeita mahdollisuuksia aivan uudenlaiseen, tieteenrajoja ylittävään tiedon käsittelyyn ja tieteen tekemiseen.

Hyvää huomista -tulevaisuuspodcastin kolmannen jakson vieraana on tekoäly-startup Iris AI:n toimitusjohtaja Maria Ritola.

Jaksossa etsitään vastausta kysymykseen “Tekeekö robotti parempaa tiedettä kuin ihminen?”

”Ihmiskunnan oppimisen tapa on muuttunut ja tulee muuttumaan vielä enemmän”

Maria Ritolan arvioi, että tekoäly kehittyy tulevina vuosina yhä ”tutkijamaisemmaksi” siinä missä se toimii tällä hetkellä lähinnä tutkimusassistenin roolissa.

”Vastedes tekoäly pystyy lukemaan kaiken sen tietomäärän, mitä tiedeyhteisö on tähän mennessä tuottanut ja etsimään sieltä hypoteeseja ja ymmärtämään hypoteesien taustalla olevia oletuksia. Ja lisäksi rakentamaan aivan uusia hypoteeseja olemassa olevan tietomassan pohjalta”, Ritola sanoo.

Tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen Demos Helsingistä puolestaan muistuttaa, että internet on jo nyt muuttanut merkittävästi tapoja, joilla etsimme tietoa ja opimme asioita. Siinä missä aiemmin oikean tiedon välitti tai sen lähteille opasti yksittäinen opettaja, nyt voimme entistä helpommin kysyä vertaisiltamme sosiaalisessa mediassa tai katsoa YouTubesta videon siitä, miten jokin asia tehdään.

Neuvosen mukaan tällä hetkellä 3,2 miljardia ihmistä maailmassa käyttää internetiä siinä missä vielä kymmenen vuotta sitten verkossa oli maailmassa miljardi ihmistä.

”Jos ajatellaan, että tulevaisuudessa kaikki ovat verkossa ja meillä tulee vielä olemaan hakukoneissa tekoäly auttamassa meitä löytämään relevantteja asioita, niin voi olla, että ihmiskunnan oppimisen tapa on muuttunut ja tulee muuttumaan vielä enemmän”, Neuvonen sanoo jakson johdanto-osiossa.

Jakson juontaa Jukka Vahti Sitrasta.

Tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään. Sitran Hyvää huomista -tulevaisuuspodcast kertoo, mihin olemme menossa ja miten voimme vaikuttaa huomisen maailmaan jo tänään.

Podcastin uudet jaksot sekä aiheita taustoittavat artikkelit löydät osoitteesta www.sitra.fi/tulevaisuuspodcast. Voit tilata ja kuunnella podcastia myös Spotifyssa ja Apple Podcasteissa (iTunes), mistä se löytyy mm. hakusanoilla ”hyvää huomista”.

Twitteristä meidät löytää hastagilla #tulevaisuuspodcast

Tervetuloa tilaamaan podcast, kommentoimaan, kysymään ja keskustelemaan! (Otamme mieluusti vastaan palautetta myös sähköpostiosoitteessa tulevaisuuspodcast@sitra.fi)
Ota yhteyttä
Jukka Vahti

Asiantuntija, Viestintä, Sitra

Äärimmäiset hölmöydet eivät ole mitään uutta:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/innova...

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239213-sitra...

Sitra höpsii tekoälystä

25.6.2017 17:48 Lauri Gröhn

Sitra höpsii tekoälystä

Sitrakin on langennut samaan ktm Maria Ritolan höpöön, mihin ovat aikaisemmin sortuneet Talouselämä ja Kauppalehti Optio, kuva.

”Vastedes tekoäly pystyy lukemaan kaiken sen tietomäärän, mitä tiedeyhteisö on tähän mennessä tuottanut ja etsimään sieltä hypoteeseja ja ymmärtämään hypoteesien taustalla olevia oletuksia. Ja lisäksi rakentamaan aivan uusia hypoteeseja olemassa olevan tietomassan pohjalta”, Ritola sanoo.

Myös Demoksen Aleksi Neuvonen esittää höpöä oppimisesta ja tieteestä. Kummallakaan ei Google Scholarin mukaan ole tieteelliseksi katsottavia julkaisuja. Myös Ritola on työskennellyt aikoinaan Demoksessa.

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/238753-aivot-eivat-o…

https://netn.fi/lehti/niin-nain-217 "

Missä puolueessa olikaan -kusta päässä...

Toimituksen poiminnat