Ceteris Paribus Talousasioita ja muut päihteitä

Asumistuet asuntosijoittajien pääomana

Käytetyn kerrostalokaksion neliöhinta on noussut Helsingissä yli 5000 euron kiinteistövälitysyhtiö Remaxin tekemän tutkimuksen mukaan. Samalla Kelan maksaman yleisen asumistuen suuruus on 10 vuodessa kasvanut yli 200 prosenttia ja oli määrältään yli 2 miljardia euroa vuonna 2017.

Asuntojen ja vuokratasojen hinta muodostuu kysynnästä ja tarjonnasta. On ilman muuta selvää, että Helsingissä kuten missä tahansa muussakin pääkaupungissa asuntojen kysyntä on kovaa. Pääkaupunkiseudulta kun yleensä löytyvät palvelut ja työpaikat, joita ei välttämättä muualta maasta löydy ja lyhytaikainen AirBnB-tyylinen asuntojen vuokraaminen on turismisyistä suhteellisen yleistä. Kun on enemmän kysyntää, voi pyytää enemmän. Tämä on täysin normaalia markkinakäyttäytymistä millä tahansa palveluilla tai hyödykkeillä. Korkea kysyntä heijastuu asuntojen hintojen nousuun ja asuntojen tarjonnan epätoivoiseen lisäämiseen jatkuvalla uudisrakentamisella.

Kela kuitenkin auttaa pienituloisia asiassa. Kela maksaa yleistä asumistukea väestölle, joka elää tietyn tulotason alapuolella asumiskustannuksiin nähden. Näin valtio auttaa väestöä kuukausittaisessa vuokranmaksussa.

Samalla tämä kuukausittainen avustus valuu suoraan asuntosijoittajien kukkaroon. Epäsuorasti ajateltuna Kela maksaa asumistukensa vuokralaisen välityksellä asuntosijoittajille, jotka maksavat samasta tuesta pääomatuloveroa myöhemmin valtiolle. Kuulostaa äkkiseltään hieman erikoiselta sosiaaliturvalta.

En sano että asumistuen lakkauttaminen olisi minkäänasteinen ratkaisu. Totta on että asumistuen lakkauttamisella varmasti olisi vaikutusta asuntojen hintoihin, kun vuokralaisten käytettävissä oleva pääoma vuokranmaksuun pienenee. Jos asunnosta tässä vaiheessa pyytää saman verran kuin aikaisemmin, asuntosijoittaja ei tule löytämään helposti vuokralaista asuntoonsa kyseisellä hintatasolla ja saattaa olla pakotettu laskemaan vuokratasoaan. Tämän heijastuminen yleiseen vuokra-asuntojen hintatasoon ei kuitenkaan tapahtuisi vasta kuin pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä tämä ratkaisu olisi katastrofi pienituloisten hyvinvoinnin kannalta.

Reaalinen tilanne ei kuitenkaan muuttuisi. Jos asuntojen hinnat ovat halvempia mutta vuokralaisella on vähemmän käytettävää pääomaa vuokranmaksuun asumistuen lakkautuksen myötä, varallisuustilanne pitäisi pysyä vuokralaisen kannalta samana. Asuntosijoittaja sen sijaan saisi pienempää vuokratuloa oman varallisuutensa kasvattamiseen.

Asumisen tuet ovat vaikea dilemma ja valtion kannalta ajateltuna 2 miljardin euron vuotuiset ja kasvavat menot asuntosijoittajien varallisuuden kartoittamiseen olisi ehkä hyvä ottaa pöydälle harkintaan. Onko tämä järkevää tulonsiirtoa ja mitä sille olisi tehtävissä? Olisiko asumisen tukien ohjaukseen mahdollista vaikuttaa nykystä enemmän?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän HarriHoivala kuva
Harri Hoivala

Oletko Samu miettinyt sitä, että eikö asumistuki yhtä lailla ole tuki pätkä- ja osa-aikatöitä tarjoaville työnantajille matalapalkkaisilla aloilla? Ilman asumistukea osa-aikaiset eivät todennäköisesti pystyisi elämään suurimmissa kaupungeissa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 osa-aikaista työtä teki 399.000 suomalaista.

Käyttäjän samuwilhelmsson kuva
Samu Wilhelmsson

Erittäin hyvä pointti, en huomannutkaan ajatella kuinka monimuotoinen asumistuki onkaan! Tästä näkökulmastahan asumistuki tukee suoraan työllistymistä mikä on erittäin hyvä juttu.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Totta: "Kela maksaa asumistukensa vuokralaisen välityksellä asuntosijoittajille"

Miksi ihmeessä päättäjät eivät kykyne näkemään, että kyseessä on välillinen tulonsiirto köyhiltä rikkaille = kielletty syrjintä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Viimeinen niitti oli asumistuen myöntäminen myöskin opiskelijoille, jotka nyt kaikki haluavat yksiön keskikaupungilta. Tunkea on pois halvemmista opiskelija-asunnoista, joita kuulema aletaan nyt myydä tai purkaa???

Monet nuoret,jotka ennen asuivat omassa lapsuudenkodissaan opiskeluaikana, haluavat nyt itsenäistyä aikaisemmin veronmaksajien rahoilla, kun siihen on annettu auliisti tilaisuus.:)

Käyttäjän EricHasu kuva
Eric Hasu

Asumistuki muuttui kimppa-asumisen suhteen siten, että kaikki katsotaan kuuluvan samaan ruokakuntaan, jolloin sekä nettotuen määrä väheni että toisen tulot vaikuttavat tuen määrään. Tiedän ainakin yhden opiskelijaparin joka joutui muuttamaan erilleen tämän takia ja naureskelimme että jos tällä haettiin säästöjä niin metsään meni, sillä vuodessa tukikulut lisääntyivät yli viidellä tonnilla. Nykyään myös se, että joku käy solussa töissä, laskee kaikkien muiden tukia ja sitä kautta tietysti työssäkävijähän maksaisi suurimman osan asumiskuluista ja olisi jopa elatusvelvollinen muista solun asukkaista. Tukipoliittisen elatusvelvollisuuden voi eliminoida tekemällä erilliset vuokrasopimukset, mutta tämä on muussa kuin solussa iso riski vuokranantajalle, sillä kukin vastaa silloin vain omasta osuudestaan.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Väität: tukipoliittisen elatusvelvollisuuden voi eliminoida tekemällä erilliset vuokrasopimukset. Se ei kuitenkaan sellaisenaan riitä. Kela nimittäin tarkastelee asiaa vastuunjaon kautta. Jos esim. vaikka kolmiossa asuisi kolme opiskelijaa ja jokaisella olisi oma vuokrasopimuksensa niin ratkaisevaa olisi se miten he vastaavat vuokrasta kokonaisuudessaan.

Jos olisi kolme vuokrasopimusta ja jokainen vastaisi vain 1/3 vuokrasta silloin Kela ei käsittelisi yhtenä ruokakuntana. Sen sijaan jos vuokrasopimuksen mukaan jokainen maksaa 1/3 vuokrasta mutta ovat kuitenkin yhteisvastuullisesti vastuussa koko vuokrasta niin silloin kyseessä on Kelan mukaan yksi ruokakunta.

tom brunila

Höpö höpö! Vuokrataso määräytyy ensisijaisesti kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Asumistuki kasvattaa kysyntää.

tom brunila

"Jos asunnosta tässä vaiheessa pyytää saman verran kuin aikaisemmin, asuntosijoittaja ei tule löytämään helposti vuokralaista asuntoonsa kyseisellä hintatasolla ja saattaa olla pakotettu laskemaan vuokratasoaan."
Ja kun sijoitusasunnon ostamiseen otetun lainan lyhennys on mitoitettu korkeammalle vuokralle on asuntosijoittaja kyvytön alentamaan vuokraa!

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Asumissijoittajat saavat investointi, sijoitus, rakentamis tms -tukia ja päälle korkovähennyksiä, joita edes tavallinen asuntovelallinen ei saa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Välitön askel oikeaan suuntaan on asumistuen maksatuksen siirtäminen valtiolta kunnille.

Tämän päälle sosiaaliturvauudistus perustulomallilla jonka jälkeen asumistuesta pitää luopua muutaman vuoden siirtymäajalla.

Käyttäjän IlkkaVuori kuva
Ilkka Vuori

Sisältyyhän siihen neliöön muutakin kuin se lattiapinta-ala:
Se on itse asiassa 2,5m³ - ja ylikin keskustassa vanhoissa taloissa - josta se keskimäärin 5.000€ maksetaan.

Eli tilavuushintana ilmoitettuna: 2€/dm³. Joka siis on toisin ilmaistuna kaksi euroa per litra.

Onko tuo nyt niin kova hinta ?

Helsingissä maksavan asunnon hinta on siis sama kuin kaikkein halvimman kolmos-oluen litrahinta.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Sitten vielä osa asumistuista valuu verottomana veroparatiiseihin ja yleishyödyllisiin yhdistyksiin. Asuntosijoittajan kannattaa äänestää vasemmistoa ja vihreitä, koska ne kannattavat asumistuen säilyttämistä ja korottamista.

Yhtä hyvin asumistuet voitaisiin antaa oman asunnon ostoon, niin joskus sen tuen maksaminen loppuisi. Tai sitten asumistukea ei voisi saada yhtiömuotoisesti omistettuun asuntoon, esim. Kojamo. Tietysti em. muutos pitäisi tehdä siirtymäaikaa noudattamalla. Yksityinen (luonnollinen) henkilö ei voi niin helposti siirtää vuokratuloa verottaja ulottumattomiin.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Suuret luvut hämäävät ihmistä. 2 miljardia euroa vuodessa on suuri määrä rahaa. Helpommin on ymmärrettävisä Laajasalon 2600 euron kuittiepäselvyys, Terrafamen 0,5 miljoonan kuljetinkauppa tai valtakunnansyyttäjän veljen 80.000 eurolla myymä koulutus. Asumistukea maksetaan n. 5.500.000 (2.000 miljoonaa vuodessa/365 päivää) euroa päivässä. Ihmiset juoksevat senttien perässä, mutta kukaan ei juokse miljoonien tai satojen miljoonien perässä.

No tietysti sanotaan, että jossain pitää asua.

Käyttäjän IlkkaVuori kuva
Ilkka Vuori

Hirveä huuto tuli aikoinaan kun maitolitra meni yli yhden euron.
Tai bensalitra yli viiden markan aikoinaan.

Uskoisin, että Pääkaupunkiseudulla joka kolmas saa säännöllisesti asumistukea.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Samu, tähän samaan asiayhteyteen liittyy nyt varsin kuumana käyvä keskustelu siitä, että vanhuksen saadakseen hoitoa ja turvaa suunnitellun sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa, tulee myydä asuntonsa, jotta hän voisi asiakassetelin ennalta määrätyn maksukaton jälkeen ostaa itselleen tarvitsemansa lisäpalvelut?

Siis vanhus möisi asuntonsa ja muuttaisi vuokralle? Sijoitusasuntobisnes siitä vain lihoisi. Sijoitusasuntobisnes, joka jo nyt on väärin mitoitettu ja veroeurot valuvat asuntotukien muodossa asuntosijoittajien taskuihin.

Ks. viimeisin US:n blogini (suosittelen "Ykkösaamun" kuuntelemista):

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254326-yk...

Toimituksen poiminnat