Ceteris Paribus Talousasioita ja muut päihteitä

Perintöveron poistamisesta

Kansalaisaloite perintö -ja lahjaverosta luopumisen puolesta on saanut tämän blogin kirjoitushetkellä 55 755 kannatusilmoitusta. Ruotsi luopui perintöverosta 2005 ja Norja 2014, joten olisiko Suomen syytä liittyä muiden vauraiden pohjoismaiden joukkoon? Se on 650 miljoonan euron kysymys.

Ensiksi haluaisin ottaa esille verotuksen todellisen luonteen. Taloustieteen määritelmän mukaan verotuksen funktio kansantaloudessa on pääasiallisesti varojen kerääminen kansalaisilta valtion käyttöön. Näillä varoilla valtio rahoittaa omia menojaan kansantaloudessa, esimerkiksi julkisten palveluiden ja infrastruktuurin ylläpitoon liittyviä kustannuksia. Vaihtoehtoinen tapa rahoittaa valtion menoja on ottaa lainaa rahoitusmarkkinoilta.

Verotuksessa on kyse siis muustakin kuin pelkästään tuloerojen tasaamisesta progressiivisin tuloveromenetelmin. Pohjoismaiden kaltaisissa hyvinvointivaltiossa yleisesti ottaen veroprosentit ovat korkeampia kuin OECD:ssa keskimäärin. Tämä osaltaan selittänee esimerkiksi terveydenhuollon sekä koulutuksen helpon saatavuuden kaikille kansalaisille, joka on osaltaan tukemassa hyvinvointia kansantaloudessa.

Perintö -ja lahjaveroa on usein kritisoitu sen epäreiluuden puolesta: Jo 5000€ yksinkertaisesta, pienehköstä ja yksityisestä tilisiirrosta vanhemmilta lapsille valtio ottaa oman osansa. Pojan periessä isänsä 200 000€ maatilan, verottaja tervehtii 22 000€ laskulla. Harvemmalta nuorelta suomalaiselta löytyy 22 000€ pankkitililtä surun keskeltä.

Perintövero hankaloittaa täten esimerkiksi pienten perheyritysten jatkuvuutta. Mikäli rahoja ei löydy eikä ole mahdollisuutta realisoida muuta omaisuutta, maatilan myynti tai ylimääräisten osinkojen maksu ovat vaihtoehtoja tilanteen pelastamiseksi. Ylimääräisten osinkojen maksu on myös veronalaista tuloa ja osingot ovat poissa yrityksen käytössä olevasta pääomasta investointeihin ja työllistämiseen. Yksinkertaisen taloustieteen kautta on ajateltavissa, että järkyttävien perintöverolaskujen jälkeen yrityksillä on vähemmän käytettävää pääomaa investointeihin, joka on yksi talouskasvuun vaikuttava komponentti. Toisaalta on hyvä muistaa, että myös valtion kasvaneet menot vaikuttavat talouskasvuun siinä missä yksityinen kulutus ja investoinnitkin.

Ruotsi ja Norja ovat luopuneet perintöverotuksesta ja 75 % suomalaisista haluaisi liittyä seuraan. Täytyy kuitenkin muistaa perintö -ja lahjaverotuksesta luopumisen vaihtoehtoiskustannus. Perintö -ja lahjaverotus tuovat tuloja valtion kassaan arviolta 650 miljoonalla eurolla vuodessa. Mikäli tämä rahahana laitetaan kiinni, on odotettavissa että verotusta kiristetään muualta (esim varainsiirtoverosta tai luovutusvoittoverosta) jos valtio haluaa jatkaa kansantalouden ylläpitoa samaan tahtiin. Muita vaihtoehtoja ei ole, mikäli valtio ei halua kasvattaa velkataakkaansa lainaamalla rahoitusmarkkinoilta.

Perintöveron poistaminen kohdentaa verot muualle. Ruotsin mallissa verokiristykset osuvat perityn omaisuuden luovutusvoiton verotukseen, joka voi paikoin olla hyvin ankarakin. Rikkaimmissa perheissä kuitenkaan perittyä miljoonaomaisuutta harvemmin myydään, joten luovutusvoiton verotuksen kiristäminen saattaisi kiristää enemmän kuluttavan keskiluokan verotusta esimerkiksi perityn omistusasunnon myynnistä.

Jos verotusta ajatellaan tuloerojen tasaamisen työkaluna, tämä vaihtoehto ei äkkiseltään kuulosta ajavan asiaansa. Muistutan kuitenkin, että verotuksen pääasiallisena tavoitteena on varojen kerääminen valtion käyttöön. Kun keskustellaan verotuksen reiluudesta ja onnistumisesta tuloerojen tasaamisessa, puhutaan jo ihan eri asiasta.

Ennenkuin on mahdollista tehdä päätöksiä perintöveron poistamisesta, täytyy olla selvillä oma näkemys valtion intervention tarpeellisuuden määrästä taloudessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Näillä alustoilla käytiin hyvää dialektiikkaa jokin aika sitten. Periaatteet ei ole muuttuneet perintövero on verottajan rintaperillisen isän tai äidin haudalla tanssimista.
Perintöveron tuotto valtiolle vain viivästyy Ruotsin mallin mukaan. Rajalinjat ovat selkeät punavihervasemmisto sosialisoi rintaperilliselle kuuluvaa omaisuutta törkeästi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En tiedä monesko kerta tämä on, kun esitetään laskelmia huomioimatta Suomessa käytettävää sukupolvenvaihdoshuojennusta.

Valtiovarainministeriö selvitti aikanaan huojennusten yms jälkeen paljonko todellisuudessa veroa menee:

”Huojennuksen tuoma etu on varsin mittava. Maatilavarallisuuden luovutuksissa efektiivinen [tosiasiallinen] saajakohtainen veroprosentti oli keskimäärin 1,6 prosenttia ja muun yritysvarallisuuden luovutuksissa keskimäärin 3,5 prosenttia.”

Ei muuten ole kovin kummoinen veroprosentti ja näille saa vielä vuosien maksuajan - maksimi oli aiemmin sukupolvenvaihdoksessa viisi vuotta, mutta hallitus korotti sen kymmeneen vuoteen 2017. Nuo prosentit eivät missään nimessä ole sukupolvenvaihdosta kaatavia tai estäviä.

Joten verottaja ei tervehdi 200 000 euron maatilan perijää 22 000 euron veroilla. Keksimäärin se tervehtii 3200 euron verolla, johon saa maksimissaan kymmenen vuoden maksuajan. Eiköhän tuosta kuvittelisi selviävän.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25...

Käyttäjän samuwilhelmsson kuva
Samu Wilhelmsson

Kiireessä ilmeisesti tuli annettua huono esimerkki tietämättä kyseisestä huojennuksesta! Aina oppii näköjään uutta ja oppii tarkastamaan kaikki faktat. Onneksi sentään kyseiset keinot ovat olemassa suomalaisen maatalouden pelastamiseksi verottajan kynsistä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ihanko vakavissasi väität, että 3200 € verolle myönnettäisiin 10 vuoden maksuaika? Käsittääkseni maksuerät ovat vähintään 850 € suuruisia, joten esimerkissäsi ilmeisesti maksettaisiin reilu tonni joka kolmantena vuonna?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Grattis, olet varmaankin oikeassa ja löysit virheen keskeisestä osuudesta pointtia. Summa on kuitenkin aivan eri kuin kerrottu ja sitä ei olla perimässä yhtenä könttänä samantien surun keskellä. Tuosta kuvittelisi jatkajan useimmiten selviävän. Minulle se on tässä keskeinen asia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #8

Minusta taas kuvailemasi huojennukset nimenomaan todistavat lainsäätäjienkin tajunneen perintöveron ongelmallisuuden. Eivät vain osanneet poistaa kaikilta, niin poistivat joiltakin. Tuohan on yhdenvertaisuuden kannalta aivan karmeaa. Huojennukset veivät huonon veron ojasta allikkoon.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Sukupolvet ne vaihtuu vaikkei ole aktiivista maatilaa tai yritystä. Aivan sama jätänkö jälkeeni osakehuoneiston tai maa/metsätilan tai muuta materiali omaisuutta. Sillä perittävä perintövero rintaperilliseltä on iljettävää sosialismia joka ei ole mitenkään puolusteltavissa silloin kun omaisuus säilyy realisoimattomana rintaperillisillä.

Käyttäjän SiukoMikko kuva
Mikko Siuko

Jos joku saa tonnin, sadantonnin tai millin perinnön on se ihan veikkausvoittoon verrattavaa, yleensä. Pikkusummat ihan kiva että ne on verottomia, mutta miks ihmeessä isommat ? Jos on kyse työnantajasta, eli ei voi vaan rahastaa, silloin tietty tapauskohtainen harkinta olis hyvä. Kumma jollei sellaiseen voida mennä. Mutta 1 miljardin tai 1000 ha tai 100 h haaremin periminen sais jättää yli 80% verottalle. Ja joka puuttuu tuohon haaremikysymykseen ilman lainopillista pohdintaa on pelle.

Käyttäjän SiukoMikko kuva
Mikko Siuko

Olen Samun kanssa samaa mieltä, valtio tarvitsee verotuloja pyörittääkseen lasten ja vanhusten asioita ja kaikkien jotka tarvitsee terveys- tms palveluita. Toivottavasti myös liikenteeseen liittyviä, duuniin liittyviä etc. Jotkut sanoo että ”perinnöstä on jo verot maksettu”. No eipä ole ”puhdasta” egee josta ei jo olis. Monille se perintö on kuin lottovoitto joka vois mennä valtiolle vaikka suureks osaks saajan siitä kärsimättä kuin egon osalta. Joskus se perintö voi olla bisnes, josta riippuu monen muunkin toimeentulo. Ei luulis verottajallekaan olevan vaikee selvittää kummasta on kyse, tai millaisesta välivaiheesta. Mutta pääosin kyllä suosin ajatusta että (puhtaan ja korruptoitumattoman) verottajan läpi ”ylimääräinen” raha (ja ylisuuri myös !!! )kulkee. Useasti hämmennyn kuinka fiksuksi luulemani ihmiset puoltavat verovapautta erilaisille asioille. Ovatko ne oikeasti niin tyhmiä etteivät tajua haluavansa varastaa lapsilta, vanhuksilta ja muuten vähäosoaisilta.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Vain sosialismin kannattaja haluaa kateuksissaan luoda tuhoa viedäkseen ihmiselänpituisen uurrastuksen tuloksena saadusta tai perimästään omaisuudesta osan rintaperillisiltä pois.
Emmekö olekkaan pohjoismainen hyvinvoitivaltio vaikka vannomme sen nimeen.
Siis perintövero poistettava Ruotsin ja Norjan malliin sekä on tullut tietoon että veljeskansamme Eesti on poista printöveron.

Käyttäjän MarkoMSalo kuva
Marko Salo

Suomalaisessa perintöverotuksessa on yksi hauska ominaisuus eli ns. kahden vuoden sääntö.

Esimerkki

Henkilö A kuolee ja hänen lapsensa (B) maksaa perintöveron ja leski jää asumaan kotiinsa niinkuin kuuluukin.

A:n lapsi kuolee sitten 2 vuoden ja 1 viikon kuluttua A:n kuolemasta. Tässä vaiheesssa uudelleen perintöveron A:n asunnosta ja B:n asunnosta. Luonnollisesti molempiin jää leski asumaan ja C soittelee verovirastolta maksuaikaa.

Toimituksen poiminnat